sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Koivuvanerin matka keppipöllöksi

Ne jotka ovat jo lukeneet aiempia kirjoituksiani tietävät kuinka innoissani olen pöllöistä. Olen piirtänyt niitä tarroiksi, maalaillut tauluiksi ja jopa kuvittanut pöllöaiheilla pieniä huonekaluja. Lokakuussa satuin näkemään lelukaupassa perinteisen keppihevosen, samanlaisen jolla olen itsekin pienenä ratsastanut jossain minikerhossa. Kyseinen keppihevonen oli valmistettu kokonaan puusta. Hevonen jäi kummittelemaan mieleeni ja siinä kävellessäni Esplanadin puistossa etsiskellen katseellani talojen katoilta cityhuuhkajia sain omasta mielestäni aivan hullun hauskan idean. KEPPIPÖLLÖ!! Hevosilla voi ratsastaa, mutta pöllöillä voisi lentää!!

Tuumasta toimeen. Tein vähän kyselyjä kavereiltani, jotka ovat joskus saattaneet rakentaa jotain. Itse olen tehnyt puutöitä vain koulussa ja viime kesänä intouduin hiukan kuviosahailemaan kovalevyä eri muotoihin. Eli kokemukseni puun käsittelystä on varsin alkeellisella tasolla. Tiedustelin myös eri materiaalimahdollisuuksia. Halusin ehdottomasti valmistaa pöllöt kokonaan puusta, sillä ideani oli myös maalata pöllöt mielikuvituksellisesti. Satumaisiksi. Ei yhtään tylsiksi :) Eri ihmisiltä noukitut neuvot poikkesivat melkoisesti toisistaan. Ei jäänyt vaihtoehtoja kuin painella puukauppaan ja alkaa työstämään jotain. Löysimme mieheni avustuksella koivuvaneria ja valmistin siitä koekappaleen. Se toimi!



Vanerin leikkaaminen osoittautui hiukan haasteelliseksi (ja vaaralliseksi) omistamillani välineillä, siispä soitin syksyllä tapaamalleni puusepälle ja pääsin hänen pajalleen tutustumaan vannesahaan. Ja hups! Ei aikaakaan kun pöllöt oli sahattu piirtämääni muotoon. Puusepän pajalla käytyäni tulin siihen tulokseen, että vannesaha on ihan MUST HAVE!!



Seuraava eteen tullut haaste oli kepin kiinnittäminen vaneriin. Olin kyllä saanut ammattilaisilta hyviä neuvoja. Heh! Liima oli sellaista kuivuessa turpoavaa, mutta en varoituksista huolimatta osannut lainkaan uskoa miten paljon se todellisuudessa PAISUU. Ensimmäinen liimauserä oli neljä kappaletta eli loppuja tehdessä olen osannut ottaa liiman kanssa hiukan rauhallisemmin. Olen myös testaillut liiman kestävyyttä kovakouraisin ottein. Ja kuten hyvät neuvot osasivat valistaa, ei yksikään pöllö ole irronnut kepistään.



Maalausta varten olin varannut vesiohenteisia maaleja, sprayta ja maalitusseja. Tussit ja spraykannut kävin ostamassa parhaasta alan liikkeestä Make Your Mark:sta! Tietenkin! Traman kanssa keskustelimme vielä tussien parhaista ominaisuuksista :)



Keppipöllöjen valmistus yllätti monivaiheisuudellaan. En tosiaan osannut alkuun ennustaa, miten monta vaihetta on edessä ennenkuin päästään pinnan maalaus-/piirtovaiheeseen. Sahausta, hiomista, liimausta ja taas hiomista ja sitten vielä maalausta ja hiomista. Olen myös joutunut olemaan kärsivällinen. Liiman ja maalin kuivumisen odottelu on ollut hetkittäin piinallista, mutta sitten myös palkitsevaa.


Yllä olevassa kuvassa on osa pöllöistä odottelemassa varren maalausta. Siinä ne nätisti työhuoneeni sohvalla rivissä odottelevat myös ensimmäisiä lentoharjoituksia. Jokainen keppipöllö on uniikki. Ensi viikon perjantaina  7.12. alkaa We Got Beefin Joulumarkkinat. Pöllöt ovat siellä ensi kertaa myynnissä Hei Pöllöi! -nimellä.

Huom! Keppipöllöt sopivat kuvioinninsa puolesta niin lapsille kuin aikuisillekin. Se on erittäin on ekologinen tapa matkustaa lyhyitä matkoja. Enkä tosiaan vastusta ajatusta lentää keppipöllön selässä erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Keppiin saat helposti käsilaukunkin roikkumaan matkan ajaksi.



 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti